Pelko ja rohkeus

Miten voin auttaa lastani, kun hän pelkää?

Lyhyesti

Pelko kuuluu lapsuuteen, ja apua on siitä, että sen sanoo ääneen, on rohkeusesine ja apuri, ottaa pienimmän askeleen, sitten seuraavan — ja on ylpeä yrittämisestä. ”Pelko ja rohkeus” -tarinassa lapsesi harjoittelee tätä sankarina; pelko voi pienentyä, vaikkei sen tarvitse kadota kokonaan.

Etkö tiedä, mikä aihe? Opas iän mukaan →

Pyjamaan ja pahvikypärään pukeutunut poika valaisee lyhdyllä ja huomaa, että seinän hirviö on vain naulakon pöllön varjo; hänen ystävänsä pitää häntä kädestä.

Mitä lapsesi harjoittelee

Taito

Pelon sanominen ääneen, yhden pienen askeleen ottaminen ja apuri tai ”rohkeusesine”.

Mitä tarina tekee itse — ei työtä sinulle

Kun valo syttyy, pimeän hirviö osoittautuu hauskaksi, ja sankari ottaa ”kolme rohkeuden askelta”. Pelko pienenee, mutta ei katoa kokonaan — rehellisesti. Tarina ei lisää uusia pelkoja, ja jännitys ratkeaa samassa tarinan osassa.

Viisi vaihetta, joita lapsesi harjoittelee

  1. Sano pelko ääneen

    ”Pelkään pimeää eteistä.” Kun sen sanoo, se pienenee.

  2. Rohkeusesine ja apuri

    Taskulamppu, pehmolelu, joku, joka jää viereen.

  3. Pienin askel

    Ei koko eteistä kerralla — ensin vain ovelle asti.

  4. Seuraava askel

    Kun ensimmäinen onnistuu, mene vähän pidemmälle.

  5. Ole ylpeä yrittämisestä

    Rohkeus ei tarkoita, ettei pelkäisi — se tarkoittaa, että yrittää, vaikka pelottaa.

Miten tarina sen näyttää

Pimeän hirviö osoittautuu joksikin pieneksi tai hauskaksi. Sovitamme pelottavuuden lapsen ikään — emmekä koskaan tuo mukaan uusia pelkoja.

  1. 1 · Huomaa

    Sankari välttelee pimeää käytävää eikä pääse retkelle. Ystävä näyttää hänelle omat ”kolme rohkeuden askeltaan”.

  2. 2 · Kokeile

    Lapsesi valitsee sankarin rohkeusesineen ja ensimmäisen askeleen. Lyhdyn avulla sankari huomaa, mikä varjon luo.

  3. 3 · Opeta

    Nuorempi olento pelkää — sankari näyttää, miten edetä pala kerrallaan.

Askel arkeen

Viimeinen sivu: makuuhuoneen valon sammuttaminen ensimmäistä kertaa — taskulamppu tyynyn alla.

Iän mukaan

3–5 vuotta
Kehitys
Pelkää enimmäkseen sitä, mikä näyttää pelottavalta (pimeä, hirviöt, muodonmuutos); toiminta — valo, halaus — rauhoittaa enemmän kuin selitykset. Sparks & Cantor 1986
Tarinassa
Ei jännitystä eikä pelottavia kohtauksia; hirviö on hauska alusta asti. Vanhempi lukee ääneen.
6–8 v
Kehitys
Erään tutkimuksen mukaan pelot ja pelottavat unet olivat yleisimpiä juuri 7–9-vuotiailla — siksi rytmitämme jännityksen huolella. Muris et al. 2000
Tarinassa
Varovasti: tämän ikäisillä lapsilla on paljon pelkoja — pimeä, eläimet, uudet paikat.
9–11 v
Kehitys
Mielikuvitusolentojen pelko hiipuu ja huolet kasvavat — koulu, suoriutuminen, läheisten terveys. Muris et al. 2000
Tarinassa
Kokeiden, esiintymisen tai epäonnistumisen pelko; suunnitelma askel askeleelta.
12–14 v
Kehitys
Huoli siitä, mitä muut ajattelevat; herkkyys arvostelulle. Somerville 2013
Tarinassa
Muiden arvostelun pelko; rohkeutta ilman saarnoja.

Mihin tämä perustuu

Lähestymistapa

Arkisissa peloissa auttaa lähestyä niitä pienin askelin (rohkeuden tikkaat), kehua rohkeutta ja ilmaista luottamusta (”se on vaikeaa, ja sinä pystyt siihen”) sen sijaan, että lapsi saisi välttää kaikkea. Tarina sovittaa jännityksen ikään, koska pelko voi syntyä myös tiedosta. Vakava ahdistus vaatii ammattilaista.

Kuinka vahvasti tutkimus tukee tätä lähestymistapaa: vahvasti ammattilaisen antaman kognitiivisen käyttäytymisterapian osalta, kohtalaisesti vanhempien toteuttamien keinojen osalta

Arvio koskee lähestymistapaa, ei sarjakuvaamme — itse sarjakuvaa ei ole vielä tieteellisesti testattu.

Mitä tutkimus sanoo

  1. Pelot ja pelottavat unet olivat yleisimpiä noin 7–9-vuotiailla, ja lapset liittivät pelkonsa useimmiten tietoon — siihen, mitä olivat kuulleet tai nähneet, mihin kuuluvat myös tarinat.

    tutkimus · 190 lasta, 4–12 v · raportoidut pelot, huolet ja pelottavat unet · Muris et al. 2000

  2. 3–5-vuotiaita pelotti pääasiassa ulkonäkö (hahmon muodonmuutos), 9–11-vuotiaita enemmän sitä edeltävä jännitys — siksi emme piirrä pienimmille pelottavia muodonmuutoksia.

    koe · lapset 3–5 v ja 9–11 v · pelkoreaktiot tv-ohjelmaan · Sparks & Cantor 1986

  3. Ahdistuneisuushäiriöiden hoito on kognitiivinen käyttäytymisterapia (KKT): hoidon jälkeen 49,4 % lapsista oli remissiossa, jonotuslistalla olleista 17,8 %; tavanomaiseen hoitoon verrattuna selvää eroa ei ollut.

    Cochrane-järjestelmällinen katsaus · 87 tutkimusta · 5 964 lasta ja nuorta · James et al. 2020

  4. Kliinisessä tutkimuksessa SPACE-ohjelma (vanhemmat lakkaavat vähitellen mukautumasta välttelyyn ja ilmaisevat luottamusta) ei ollut KKT:tä heikompi; myös ammattilaisen ohjaamaa lyhyttä, vanhempien toteuttamaa KKT:tä tutkitaan. Kyse oli ammattilaisen hoidosta, ei tarinoiden lukemisesta.

    satunnaistetut tutkimukset ahdistuksen hoidosta · Lebowitz et al. 2020⁠; Thirlwall et al. 2013⁠; Creswell et al. 2017

Mitä emme tässä aiheessa lupaa

Että sarjakuva hoitaa ahdistusta. Vakava tai pitkäkestoinen ahdistus vaatii ammattilaista; tarina on tarkoitettu arkisiin pelkoihin, eikä sen vaikutusta ole vielä testattu.

Tärkeimmät lähteet

  1. Muris, P., Merckelbach, H., Gadet, B., & Moulaert, V. (2000). Fears, worries, and scary dreams in 4- to 12-year-old children: Their content, developmental pattern, and origins. Journal of Clinical Child Psychology, 29(1), 43–52. doi.org/10.1207/s15374424jccp2901_5 abstract
  2. Sparks, G. G., & Cantor, J. (1986). Developmental differences in fright responses to a television program depicting a character transformation. Journal of Broadcasting & Electronic Media, 30(3), 309–323. doi.org/10.1080/08838158609386626 abstract
  3. James, A. C., Reardon, T., Soler, A., James, G., & Creswell, C. (2020). Cognitive behavioural therapy for anxiety disorders in children and adolescents. Cochrane Database of Systematic Reviews, 2020(11), CD013162. doi.org/10.1002/14651858.CD013162.pub2 abstract
  4. Lebowitz, E. R., Marin, C., Martino, A., Shimshoni, Y., & Silverman, W. K. (2020). Parent-based treatment as efficacious as CBT for childhood anxiety (SPACE). JAACAP, 59(3), 362–372. doi.org/10.1016/j.jaac.2019.02.014 metadata
  5. Thirlwall, K., Cooper, P. J., Karalus, J., Voysey, M., Willetts, L., & Creswell, C. (2013). Treatment of child anxiety disorders via guided parent-delivered CBT: RCT. British Journal of Psychiatry, 203(6), 436–444. doi.org/10.1192/bjp.bp.113.126698 metadata
  6. Creswell, C., et al. (2017). Clinical outcomes and cost-effectiveness of brief guided parent-delivered CBT and solution-focused brief therapy for treatment of childhood anxiety disorders: RCT. Lancet Psychiatry, 4(7), 529–539. doi.org/10.1016/S2215-0366(17)30149-9 metadata
  7. Somerville, L. H. (2013). The teenage brain: Sensitivity to social evaluation. Current Directions in Psychological Science, 22(2), 121–127. doi.org/10.1177/0963721413476512 metadata
  • tiivistelmä tiivistelmä tai koko teksti luettu
  • metatiedot bibliografiset tiedot tarkistettu
  • instituutio virallinen instituution asiakirja

Kuka tämän laati ja milloin

Kirjoittanut Ink & Braven toimitus tutkimuspohjamme perusteella (lähteet tarkistettu 8.11.2026, päivitetty viimeksi 9.11.2026).

Miten tarkistamme lähteet Kaikki lähteet

Bonus, ei läksy

Jos huvittaa

  • Älä sano ”ei tässä ole mitään pelättävää” — kokeile ”ymmärrän, että sinua pelottaa”.
  • Jos lapsesi haluaa, sarjakuvan rohkeusesine voi asua kotonakin.

Kun sarjakuva ei riitä

  • Pelko rajoittaa lastasi vakavasti (hän ei saa unta, ei halua ulos tai kouluun) tai kestää pitkään.
  • Pelottavan tapahtuman jälkeen tai paniikin tai vakavan ahdistuksen vuoksi puhu lastenlääkärin, terveyskeskuslääkärin tai lastenpsykologin kanssa.

Tarvitsetko apua heti? Jos joku on vaarassa, soita paikalliseen hätänumeroon — EU:ssa 112, Isossa-Britanniassa 999, Yhdysvalloissa ja Kanadassa 911, Australiassa 000. Lasten ja vanhempien auttavat puhelimet maittain

Usein kysyttyä

Pelottaako sarjakuva lastani vielä enemmän?

Se ei ole kauhua. Sovitamme jännityksen lapsen ikään, ja hirviö osoittautuu aina joksikin pieneksi tai hauskaksi.

Katoaako pelko kokonaan?

Emme lupaa sitä. Sarjakuva auttaa lastasi harjoittelemaan pieniä askelia; pelko voi pienentyä, mutta ei välttämättä katoa kokonaan.

Sopiiko se koulupelkoon?

Tavalliseen jännittämiseen kyllä. Jos lapsesi pelkää koulua, koska joku satuttaa häntä, katso aihe Kerro luotetulle aikuiselle ja ota yhteyttä kouluun.

Luettavaa vanhemmille

  • Artikkeli tekeillä Pimeän pelko: miten auttaa ilman ”ei tässä ole mitään pelättävää” -lausetta
Räätälöity tarina

Lapselle räätälöity kirja: Pelko ja rohkeus

Räätälöity kirja tästä aiheesta — tarina hintaan 9,90 € (1 tarina · 16 sivua) tai kokonainen seikkailu hintaan 24,90 € (3 tarinaa · 48 sivua), kuvakirjana tai sarjakuvana. Ensin ilmainen sankaripiirros.

Maailmat, joiden lakeihin aihe on rakennettu

Liittyvät aiheet