Luotetulle aikuiselle kertominen

Miten voin auttaa lastani kertomaan aikuiselle kiusaamisesta?

Lyhyesti

Kun lapsellesi tai toiselle lapselle tapahtuu jotain pahaa, oikea askel on kertoa aikuiselle, joka auttaa. Lasten täytyy tunnistaa, mikä ei ole ok, tietää, ettei avun pyytäminen ole kantelua, ja heillä on oltava omat turvalliset aikuisensa ja taito sanoa asia selvästi. ”Rohkeus kertoa” -tarinassa lapsesi harjoittelee tätä sankarina. Asiaan puuttuminen on kuitenkin aina aikuisten tehtävä.

Etkö tiedä, mikä aihe? Opas iän mukaan →

Poika kertoo taikakirjastossa ystävälliselle opettajalle, mitä tapahtuu; opettaja polvistuu kuuntelemaan, ja pojan vieressä istuu pieni kettu, jonka korva on sidottu.

Mitä lapsesi harjoittelee

Taito

Tunnistaa, että jokin ei ole oikein, ja kertoa aikuiselle, johon luotan; puolustaa toista, jos se on turvallista. Avun pyytäminen ei ole kantelua.

Mitä tarina tekee itse — ei työtä sinulle

Aluksi sankari on hiljaa, sitten hän menee luotetun aikuisen luo — ja tarinan aikuinen toimii. Kiusaamista ei koskaan esitetä ”kahden välisenä tappeluna”, eikä ketään painosteta sopimaan. Lopussa sankari sanoo, kenelle kertoisi kotona tai koulussa.

Viisi vaihetta, joita lapsesi harjoittelee

  1. Tunnista, mikä ei ole ok

    Kun jokin toistuu, sattuu tai saa vatsassa pahan olon.

  2. Avun pyytäminen ei ole kantelua

    Kantelu = haluan jonkun joutuvan pulaan. Avun pyytäminen = haluan jonkun olevan turvassa.

  3. Minun turvalliset aikuiseni

    Ainakin kolme ihmistä, joille voin kertoa: kotona, koulussa ja yksi lisää.

  4. Sano se selvästi

    Mitä tapahtui, kuka, missä ja milloin. ”Välitunnilla yksi poika vie välipalani ja tönii minua.”

  5. Jos se ei auta, kerro jollekulle muulle

    Jos ensimmäinen aikuinen ei auta, kokeile toista. Älä luovuta.

Miten tarina sen näyttää

Kuningaskunnassa joku pilkkaa jatkuvasti pientä olentoa. Aluksi sankari on hiljaa — sitten hän löytää rohkeuden mennä aikuisen luo. Emme koskaan esitä kiusaamista ”kahden osapuolen riitana”, emmekä koskaan pakota ketään sopimaan.

  1. 1 · Huomaa

    Sankari näkee jonkun pilkkaavan pientä kettua. Hän ei sano mitään, koska ei halua ”kannella”. Mentori näyttää hänelle eron.

  2. 2 · Kokeile

    Lapsesi valitsee sankarin turvalliset aikuiset ja miettii tarkalleen, mitä sanoa. Sankari menee ensimmäisen luo.

  3. 3 · Opeta

    Ensimmäisellä aikuisella ei ole aikaa — sankari kokeilee toista. Sitten sankari näyttää ystävälle, miten se tehdään.

Askel arkeen

Viimeinen sivu: sankari kertoo opettajalle, mitä välitunneilla tapahtuu — lyhyesti ja selvästi.

Jos lastasi kiusataan: mitä tehdä heti

  1. Kuuntele, usko häntä ja kerro, että hän teki oikein kertoessaan sinulle.
  2. Kirjoita ylös, mitä tapahtui, milloin ja missä — kuulustelematta lastasi.
  3. Ota yhteyttä luokanopettajaan tai koulun johtoon ja sopikaa konkreettisista toimista.
  4. Älä mene ilman suunnitelmaa vastakkain muiden lasten tai heidän vanhempiensa kanssa.
  5. Pyydä neuvoa: lasten auttava puhelin 116 111 (Slovakia, Tšekki, Saksa, Puola, Unkari); Yhdistyneessä kuningaskunnassa Childline 0800 1111 tai aikuisille tarkoitettu NSPCC:n auttava puhelin 0808 800 5000. Hätätilanteessa soita 112 (Yhdistynyt kuningaskunta: 999).

Iän mukaan

3–5 vuotta
Kehitys
Kiusaaminen on tässä iässä liian monimutkainen aihe; sääntö ”kun jokin sattuu tai pelottaa, kerron aikuiselle” riittää.
Tarinassa
Yksinkertainen ”Kun jokin sattuu tai pelottaa, kerron äidille, isälle tai opettajalle.”
6–8 v
Kehitys
Vahva oikeudenmukaisuuden ja sääntöjen taju; auttaa erottaa kantelu avun hakemisesta. Jos lasta kiusataan, aikuinen hoitaa asian. Turiel 1983
Tarinassa
Ero kantelun ja avun pyytämisen välillä; lista turvallisista aikuisista.
9–11 v
Kehitys
Ryhmä on ratkaiseva, ja jokaisella lapsella on siinä rooli; koko ryhmään kohdistuvia ohjelmia (KiVa) tutkittiin juuri luokilla 4–6. Salmivalli et al. 1996⁠; Kärnä et al. 2011
Tarinassa
Kiusaaminen kaveriporukoissa ja chateissa; toisen puolustaminen, jos se on turvallista, ja aina aikuiselle kertominen.
12–14 v
Kehitys
Erittäin herkkä sille, miten muut hänet näkevät; verkossa satuttaminen yleistyy. Luottamukselliset tavat kertoa auttavat. Somerville 2013
Tarinassa
Kaveripaine, verkon haitat; miten kertoa luottamuksellisesti ja mihin soittaa.

Mihin tämä perustuu

Lähestymistapa

Sivustakatsojat ovat ratkaisevia: kun ikätoverit puuttuvat turvallisesti (hakevat aikuisen, vievät kiusatun pois, kieltäytyvät osallistumasta), kiusaaminen usein loppuu, ja ennaltaehkäisyohjelmat tekevät lapsista halukkaampia puuttumaan. Vastuu asian selvittämisestä on kuitenkin aina aikuisilla.

Kuinka vahvasti tutkimus tukee tätä lähestymistapaa: kohtalaisesti

Arvio koskee lähestymistapaa, ei sarjakuvaamme — itse sarjakuvaa ei ole vielä tieteellisesti testattu.

Mitä tutkimus sanoo

  1. Koulujen pihoilla tehdyissä havainnoissa ikätovereita oli paikalla 88 %:ssa kiusaamistilanteista; he puuttuivat 19 %:ssa niistä, ja 57 % puuttumisista lopetti kiusaamisen.

    luonnollinen havainnointi · koululaiset · ikätovereiden puuttuminen · Hawkins et al. 2001

  2. Kouluohjelmat lisäsivät sivustakatsojien halukkuutta puuttua (g = 0,20; nuoremmilla lapsilla 0,14); vaikutusta empatiaan ei todettu.

    meta-analyysi · 12 ohjelmaa · sivustakatsojien puuttuminen · Polanin et al. 2012

  3. Kiusaaminen on ryhmäilmiö: satuttavan lapsen ja kohteen lisäksi on rooleja niille, jotka liittyvät mukaan, kannustavat, katsovat tai puolustavat.

    osallistujarooleja koskeva perustutkimus · Salmivalli et al. 1996

  4. Koko ryhmän kanssa työskentelevällä KiVa-ohjelmalla oli vaikutus 7:ään 11 tuloksesta luokilla 4–6 Suomessa; Suomen ulkopuolella tulokset vaihtelevat (ei todistettua vaikutusta Walesissa, vaikutus Alankomaissa).

    laaja arviointi · 78 koulua, 8 237 lasta; toistotutkimukset Walesissa ja Alankomaissa · Kärnä et al. 2011⁠; Axford et al. 2020⁠; Huitsing et al. 2020

  5. Automaattisia ”nollatoleranssi”-rangaistuksia aineisto ei tue — siksi tarinoissamme kiusaamista ei ratkaise rangaistus, vaan aikuinen, joka toimii.

    näyttökatsaus (American Psychological Association) · APA 2008⁠; Olweus 2013

Mitä emme tässä aiheessa lupaa

Että sarjakuva lopettaa tai havaitsee kiusaamisen. Kouluohjelmat vähentävät sitä maltillisesti eivätkä yhtä paljon kaikkialla; sen ratkaiseminen on aikuisten tehtävä.

Tärkeimmät lähteet

  1. Hawkins, D. L., Pepler, D. J., & Craig, W. M. (2001). Naturalistic observations of peer interventions in bullying. Social Development, 10(4), 512–527. doi.org/10.1111/1467-9507.00178 abstract
  2. Polanin, J. R., Espelage, D. L., & Pigott, T. D. (2012). A meta-analysis of school-based bullying prevention programs' effects on bystander intervention behavior. School Psychology Review, 41(1), 47–65. doi.org/10.1080/02796015.2012.12087375 abstract
  3. Salmivalli, C., Lagerspetz, K., Björkqvist, K., Österman, K., & Kaukiainen, A. (1996). Bullying as a group process: Participant roles and their relations to social status within the group. Aggressive Behavior, 22(1), 1–15. doi.org/10.1002/(SICI)1098-2337(1996)22:1<1::AID-AB1>3.0.CO;2-T metadata
  4. Kärnä, A., Voeten, M., Little, T. D., Poskiparta, E., Kaljonen, A., & Salmivalli, C. (2011). A large-scale evaluation of the KiVa antibullying program: Grades 4–6. Child Development, 82(1), 311–330. doi.org/10.1111/j.1467-8624.2010.01557.x abstract
  5. Olweus, D. (2013). School bullying: Development and some important challenges. Annual Review of Clinical Psychology, 9, 751–780. doi.org/10.1146/annurev-clinpsy-050212-185516 abstract
  6. APA Zero Tolerance Task Force (2008). Are zero tolerance policies effective in the schools? An evidentiary review and recommendations. American Psychologist, 63(9), 852–862. doi.org/10.1037/0003-066x.63.9.852 abstract
  7. Axford, N., et al. (2020). The effectiveness of the KiVa bullying prevention program in Wales, UK. Prevention Science, 21(5), 615–626. doi.org/10.1007/s11121-020-01103-9 abstract
  8. Huitsing, G., et al. (2020). A large-scale replication of the effectiveness of the KiVa antibullying program: An RCT in the Netherlands. Prevention Science, 21(5), 627–638. doi.org/10.1007/s11121-020-01116-4 abstract
  9. Turiel, E. (1983). The development of social knowledge: Morality and convention. Cambridge University Press. metadata
  10. Somerville, L. H. (2013). The teenage brain: Sensitivity to social evaluation. Current Directions in Psychological Science, 22(2), 121–127. doi.org/10.1177/0963721413476512 metadata
  • tiivistelmä tiivistelmä tai koko teksti luettu
  • metatiedot bibliografiset tiedot tarkistettu
  • instituutio virallinen instituution asiakirja

Kuka tämän laati ja milloin

Kirjoittanut Ink & Braven toimitus tutkimuspohjamme perusteella (lähteet tarkistettu 8.11.2026, päivitetty viimeksi 9.11.2026).

Miten tarkistamme lähteet Kaikki lähteet

Bonus, ei läksy

Jos huvittaa

  • Kun lapsesi kertoo sinulle jotain, kuuntele ensin ja kiitä. Ratkaisujen aika on myöhemmin.
  • Kysy, ketkä aikuiset ovat hänen Sankarikortissaan — jos hän haluaa kertoa.

Kun sarjakuva ei riitä

  • Aina kun kyse on satuttamisesta, uhkailusta tai kiristämisestä tai pelosta mennä kouluun — sarjakuva ei korvaa koulun ja aikuisten toimia.
  • Jos lapsesi on muuttunut, on surullinen, ei nuku tai hänellä on fyysisiä vaivoja, puhu lastenlääkärin, terveyskeskuslääkärin tai psykologin kanssa.

Tarvitsetko apua heti? Jos joku on vaarassa, soita paikalliseen hätänumeroon — EU:ssa 112, Isossa-Britanniassa 999, Yhdysvalloissa ja Kanadassa 911, Australiassa 000. Lasten ja vanhempien auttavat puhelimet maittain

Usein kysyttyä

Lopettaako sarjakuva kiusaamisen?

Ei. Sarjakuva auttaa lastasi harjoittelemaan, miten kertoa aikuiselle, mitä on tekeillä. Kiusaamiseen on puututtava aikuisten — koulun ja vanhempien.

Ettehän opeta lapsia kantelemaan?

Emme. Opetamme, että kun jokin vaivaa sinua tai jotakuta muuta, voit pyytää apua — et tarvitse todisteita etkä joudu selittämään kaikkea täydellisesti. Avun pyytäminen vaatii rohkeutta.

Entä jos lapseni kirjoittaa tarinaa luodessaan, että hänelle tapahtuu jotain?

Tiimimme jäsen käy sen läpi, ja jos se on turvallista ja auttaisi, otamme yhteyttä sinuun. Lapsesi näkee aina oman maansa auttavan puhelimen numeron.

Luettavaa vanhemmille

  • Artikkeli tekeillä Miten auttaa lasta puolustamaan muita?
  • Artikkeli tekeillä Mistä tietää, kiusataanko lastasi — ja mitä tehdä? (arkaluonteinen aihe)
  • Artikkeli tekeillä Miten puhua lapselle hänen kehostaan sekä hyvistä ja pahoista salaisuuksista (arkaluonteinen aihe)
  • Artikkeli tekeillä Mitä tehdä, kun lapsi kertoo sinulle jotain vakavaa? (arkaluonteinen aihe)
Räätälöity tarina

Lapselle räätälöity kirja: Rohkeus kertoa

Räätälöity kirja tästä aiheesta — tarina hintaan 9,90 € (1 tarina · 16 sivua) tai kokonainen seikkailu hintaan 24,90 € (3 tarinaa · 48 sivua), kuvakirjana tai sarjakuvana. Ensin ilmainen sankaripiirros.

Maailmat, joiden lakeihin aihe on rakennettu

Liittyvät aiheet