
Mitä lapsesi harjoittelee
Huomata, kuka jää ulkopuolelle, ja kutsua hänet mukaan — tai kysyä kohteliaasti ”Saanko tulla mukaan?” ja kestää, kun joku sanoo ei.
Maailmaan saapuu uusi hahmo, eikä kukaan kutsu häntä mukaan. Maailman tehtävä onnistuu vain hänen kanssaan — sankari huomaa ja kutsuu hänet luokseen. Viimeinen sivu näyttää saman askeleen leikkipuistossa.
Viisi vaihetta, joita lapsesi harjoittelee
Katso, mitä leikitään
Katsele hetki: mikä leikki on, kuka tekee mitä, mitä puuttuu.
Tule mukaan tarjoamalla jotain
Tuo jotain, joka sopii leikkiin: ”Minulla on purje teidän lautallenne.”
Kysy
”Saanko tulla mukaan?” — ääneen, selvästi, hymyillen.
Kestä ”ei” ja kokeile muualla
”Ei” tänään ei tarkoita ”ei koskaan”. Sankari kokeilee toista porukkaa tai vain yhtä ihmistä.
Kutsu yksi ystävä
Yksi hyvä ystävä riittää alkuun. Ja toisin päin: huomaa, kuka on sivussa, ja kutsu hänet mukaan.
Miten tarina sen näyttää
Sankari on uusi saarella, planeetalla tai ritarikoulussa. Hän ei ole koskaan ”se raukka” — hänellä on vahvuus, jota muut eivät vielä tunne.
- 1 · Huomaa
Sankari seisoo sivussa ja odottaa, että joku huomaa hänet. Mitään ei tapahdu. Sitten hän näkee toisen hahmon pääsevän mukaan tarjoamalla jotain leikkiin.
- 2 · Kokeile
Lapsesi päättää, mitä sankari tuo ja mitä hän sanoo. Ensimmäistä kertaa sankari kuulee ”ei” — ja kokeilee muualla.
- 3 · Opeta
Saarelle saapuu taas uusi lapsi. Sankari huomaa hänet ja kutsuu hänet mukaan — nyt hän tietää, miltä se tuntuu.
Viimeinen sivu: välitunti koulun pihalla — sama askel, yksi yksinkertainen lause.
Iän mukaan
- Kehitys
- Leikkii usein muiden rinnalla ja alkaa leikkiä yhdessä; yksi yksinkertainen lause, ”Leikitään”, auttaa.
- Tarinassa
- Rinnakkain leikkiminen, lelun lainaaminen, yksi lause: ”Saanko leikkiä kanssasi?”
- Kehitys
- Ryhmään kuuluminen on tärkeää; 8–9-vuotiailla tehdyssä tutkimuksessa ulkopuolelle jättäminen osui kovimmin itsetuntoon. Abrams et al. 2011
- Tarinassa
- Leikin säännöt ja mukaan tuleminen tarjoamalla jotain; ”ei”-vastauksen kestäminen ilman kyyneliä ja kokeileminen muualla.
- Kehitys
- Asema ryhmässä on ratkaiseva; kiusoittelussa ja kiusaamisessa jokaisella lapsella on rooli — myös sillä, joka vain katsoo. Salmivalli et al. 1996
- Tarinassa
- Kaveriporukat ja ulkopuolelle jääminen; yhden ystävän löytäminen yhteisen kiinnostuksen kautta, kiusaamisen tunnistaminen.
- Kehitys
- Ulkopuolelle jättäminen osui 13–14-vuotiailla pääasiassa kuulumisen tunteeseen; ryhmillä ja verkkoympäristöillä on suuri merkitys. Abrams et al. 2011
- Tarinassa
- Ryhmät ja ryhmächatit; oma arvo ei riipu yhdestä kaveriporukasta.
Mihin tämä perustuu
Lähestymistapa
Ulkopuolelle jääminen sattuu lyhyestikin — se uhkaa itsetuntoa ja kuulumisen tunnetta. Hyväksynnän on tultava lapsen ympärillä olevilta (aikuisilta ja ryhmältä), ei vain sivussa olevan lapsen ”treenaamisesta”; yhteisen tavoitteen eteen työskentely parantaa suhteita enemmän kuin kilpailu. Siksi aiheella on kaksi puolta: mukaan pääseminen ja jonkun toisen kutsuminen.
Arvio koskee lähestymistapaa, ei sarjakuvaamme — itse sarjakuvaa ei ole vielä tieteellisesti testattu.
Mitä tutkimus sanoo
Ulkopuolelle jättäminen uhkaa kuulumisen tunnetta, itsetuntoa sekä hallinnan ja merkityksellisyyden tunnetta; pitkäaikainen ulkopuolelle jättäminen on yhteydessä avuttomuuteen ja masennukseen.
Lyhyessä verkkopallopelissä, jossa lapset ”jätettiin ulkopuolelle”, ulkopuolelle jättäminen osui 8–9-vuotiailla pääasiassa itsetuntoon ja 13–14-vuotiailla kuulumisen tunteeseen.
Kun koko ryhmä opetteli hyväksymään (MOSAIC-ohjelma), ADHD-lapsilla oli parempi asema ikätovereiden keskuudessa ja enemmän ystävyyssuhteita, erityisesti pojilla.
Yhdessä työskentely yhteisen tavoitteen eteen oli yhteydessä parempiin vertaissuhteisiin ja parempiin saavutuksiin kuin kilpailu tai yksin työskentely.
Mitä emme tässä aiheessa lupaa
Että sarjakuva ”hankkii lapsellesi ystäviä”. Hyväksyntä riippuu myös ympärillä olevista — jos lapsi jää toistuvasti ulkopuolelle, suosittelemme puhumaan koulun kanssa.
Tärkeimmät lähteet
- Williams, K. D. (2007). Ostracism. Annual Review of Psychology, 58, 425–452. doi.org/10.1146/annurev.psych.58.110405.085641 abstract
- Abrams, D., Weick, M., Thomas, D., Colbe, H., & Franklin, K. M. (2011). On-line ostracism affects children differently from adolescents and adults. British Journal of Developmental Psychology, 29(1), 110–123. doi.org/10.1348/026151010x494089 abstract
- Mikami, A. Y., et al. (2013). A randomized trial of a classroom intervention to increase peers' social inclusion of children with ADHD. Journal of Consulting and Clinical Psychology, 81(1), 100–112. doi.org/10.1037/a0029654 abstract
- Bierman, K. L., & Furman, W. (1984). The effects of social skills training and peer involvement on the social adjustment of preadolescents. Child Development, 55(1), 151. doi.org/10.2307/1129841 metadata
- Roseth, C. J., Johnson, D. W., & Johnson, R. T. (2008). Promoting early adolescents' achievement and peer relationships: The effects of cooperative, competitive, and individualistic goal structures. Psychological Bulletin, 134(2), 223–246. doi.org/10.1037/0033-2909.134.2.223 abstract
- Salmivalli, C., Lagerspetz, K., Björkqvist, K., Österman, K., & Kaukiainen, A. (1996). Bullying as a group process: Participant roles and their relations to social status within the group. Aggressive Behavior, 22(1), 1–15. doi.org/10.1002/(SICI)1098-2337(1996)22:1<1::AID-AB1>3.0.CO;2-T metadata
- tiivistelmä tiivistelmä tai koko teksti luettu
- metatiedot bibliografiset tiedot tarkistettu
- instituutio virallinen instituution asiakirja
Kuka tämän laati ja milloin
Kirjoittanut Ink & Braven toimitus tutkimuspohjamme perusteella (lähteet tarkistettu 8.11.2026, päivitetty viimeksi 9.11.2026).
Jos huvittaa
- Jos lapsesi pitää luokkakaverista, voit kutsua hänet kylään — luettu kirja on hyvä syy tavata.
- Älä kysele jatkuvasti, onko hän ”jo saanut ystäviä”. Ole vain läsnä, kun hän haluaa jutella.
Kun sarjakuva ei riitä
- Lapsesi on ollut sivussa pitkään, ei halua kouluun, on surullinen tai peloissaan.
- Joku satuttaa häntä toistuvasti, pilkkaa häntä tai jättää hänet tahallaan ulkopuolelle — se on kiusaamista, ja aikuisten on toimittava (ks. aihe Kerro luotetulle aikuiselle).
- Puhu luokanopettajan, koulupsykologin tai koulukuraattorin tai lastenpsykologin kanssa.
Tarvitsetko apua heti? Jos joku on vaarassa, soita paikalliseen hätänumeroon — EU:ssa 112, Isossa-Britanniassa 999, Yhdysvalloissa ja Kanadassa 911, Australiassa 000. Lasten ja vanhempien auttavat puhelimet maittain
Usein kysyttyä
Voiko sarjakuva auttaa lasta, joka jää luokassa ulkopuolelle?
Sarjakuva antaa lapsellesi arvokkaan roolin ja antaa hänen harjoitella, mitä sanoa päästäkseen mukaan ja miten kestää torjunta. Se ei kuitenkaan yksin ratkaise ulkopuolelle jättämistä — jos se jatkuu tai on kiusaamista, koulun ja aikuisten on toimittava.
Voiko tarinassa olla oikea ystävä?
Voi. Vanhemmat kutsuvat vanhempia, ja jokaisella lapsella on tärkeä rooli. Sarjakuva voi olla syy tavata — mutta se ei hanki kenellekään ystäviä, eikä se kiusaamistilanteissa korvaa koulua ja aikuisia.
Tuleeko lapsestani muiden ”projekti”?
Ei. Kukaan ei saa tietää, miksi hänet kutsuttiin, eikä ketään potkita ulos. Ryhmä käsittelee vain yhteisiä teemoja, ei koskaan yhden lapsen henkilökohtaisia ongelmia.
Luettavaa vanhemmille
- Artikkeli tekeillä Mitä tehdä, kun kukaan ei leiki lapsesi kanssa?
- Artikkeli tekeillä Miten lapset oppivat empatiaa?
Lapselle räätälöity kirja: Ystävät
Räätälöity kirja tästä aiheesta — tarina hintaan 9,90 € (1 tarina · 16 sivua) tai kokonainen seikkailu hintaan 24,90 € (3 tarinaa · 48 sivua), kuvakirjana tai sarjakuvana. Ensin ilmainen sankaripiirros.






