Kiukku ja rauhoittuminen

Miten voin auttaa lastani hallitsemaan suuttumusta?

Lyhyesti

Suuttua saa, mutta toisten satuttaminen ei ole ok, ja lasta auttaa yksinkertainen rutiini: huomaa suuttumuksen merkit kehossa, pysähdy, rauhoitu, sano sanoin, mitä haluat, ja korjaa, mikä meni vikaan. ”Suuttumus ja rauhoittuminen” -tarinassa lapsesi harjoittelee näitä vaiheita oman sarjakuvansa sankarina.

Etkö tiedä, mikä aihe? Opas iän mukaan →

Tyttö Lohikäärmekuningaskunnassa tekee rauhallisen ”lohikäärmeen henkäyksen”; hänen tulinen kiukkunsa muuttuu pieniksi kipinöiksi, ja lohikäärmevauva matkii häntä.

Mitä lapsesi harjoittelee

Taito

Suuttumuksen huomaaminen kehossa, pysähtyminen, rauhoittuminen (esimerkiksi ”lohikäärmeen henkäyksellä”) ja sen sanominen sanoin, mitä haluan — satuttamatta ketään.

Mitä tarina tekee itse — ei työtä sinulle

Sankarilla on voima, joka räjähtää, kun hän suuttuu. Toiseksi viimeisellä sivulla hän näkee, että ystävä pelästyi; viimeisellä sivulla hän käyttää henkäystä ja sanoo, mikä häntä suututtaa. Tekniikka tulee tarinassa vastaan kahdesti, ja lopussa sankari sanoo sen selvin sanoin.

Viisi vaihetta, joita lapsesi harjoittelee

  1. Huomaa merkit kehossa

    Kuumat posket, puristetut nyrkit, hakkaava sydän — ”tulivuori herää”.

  2. Pysähdy ja astu taaksepäin

    Pysähdy, ota askel taaksepäin, kädet itselläsi. Älä satuta ketään.

  3. Rauhoitu

    Hidas ”lohikäärmeen henkäys” kuin puhaltaisi synttärikynttilöitä, laskeminen viiteen tai rauhallinen paikka.

  4. Sano sanoin, mitä haluan

    ”Minua harmittaa, että kaadoit torniani. Haluan rakentaa sen uudelleen.”

  5. Korjaa, mikä meni vikaan

    Jos jotain meni rikki tai joku loukkaantui — pyydä anteeksi ja auta.

Miten tarina sen näyttää

Sankarilla on voima, joka purkautuu, kun hän suuttuu — tuli, myrsky, magneetti. Lapsesi valitsee maailman; taito on aina sama.

  1. 1 · Huomaa

    Sankarin tulivuori purkautuu ja pilaa jotain ihanaa. Vanha lohikäärme näyttää, miten puhaltaa, kunnes tuli rauhoittuu.

  2. 2 · Kokeile

    Lapsesi keksii, mitä sankari sanoo räjähtämisen sijaan. Vaikeammalla hetkellä sankari kokeilee sitä — ja se toimii ainakin puoliksi.

  3. 3 · Opeta

    Pieni lohikäärme on vihainen. Sankari neuvoo sitä omin sanoin; lapsesi saa Sankarikortin ”Kun sisälläni kiehuu, …”.

Askel arkeen

Kirjan viimeinen sivu: sama askel kotona — kun sisko kaataa palikkatornin.

Iän mukaan

3–5 vuotta
Kehitys
Erottaa perustunteet (iloinen, surullinen, vihainen, peloissaan); hillitseminen ja odottaminen ovat vielä opettelussa. Yksi askel ja yksi sana tunteelle auttavat. Pons et al. 2004⁠; Diamond & Lee 2011
Tarinassa
Lyhyt tarina ilman jännitystä; suuttumus pienenä eläimenä tai säänä, yksi askel (hengittäminen). Vanhempi lukee sarjakuvan ääneen.
6–8 v
Kehitys
Ymmärtää vähitellen sekavia tunteita ja sen, että tunteita voi piilottaa; osaa huomata, mikä hänet suututti. Pons et al. 2004⁠; Harter & Buddin 1987
Tarinassa
Koko viiden vaiheen rutiini; sankari nimeää tunteen ja sanoo repliikin, jonka lapsesi keksi.
9–11 v
Kehitys
Herkkä ”sinun on pakko” -puheelle ja kontrollille — kontrolloiva sävy heikensi syvempää oppimista 11–12-vuotiailla. Omien laukaisijoiden tunteminen auttaa. Vansteenkiste et al. 2005
Tarinassa
Suuttumus ystävien kesken ja peleissä; painopiste on sanoissa ja hyvittämisessä, vähemmän ”taikuudessa”.
12–14 v
Kehitys
Kontrolloivasti esitetyt säännöt olivat yhteydessä nuorten suurempaan uhmaan; siksi tarjoamme oman suunnitelman ja kunnioitusta, emme saarnaa. Van Petegem et al. 2015
Tarinassa
Ei saarnaamista, enemmän huumoria ja omia valintoja; esimerkiksi manga- tai graffitityyli.

Mihin tämä perustuu

Lähestymistapa

Tunnevalmennus: tunteet ovat sallittuja, satuttaminen ei. Aikuinen nimeää tunteen ja hyväksyy sen, ja vasta sitten etsitte ratkaisua yhdessä. Lasten itsehillintä paranee harjoittelulla, joka vähitellen vaikeutuu — siksi tekniikka toistuu tarinan sisällä.

Kuinka vahvasti tutkimus tukee tätä lähestymistapaa: vahvasti tunnevalmennukseen perustuvien vanhemmuusohjelmien osalta, kohtalaisesti yksittäisten tekniikoiden (kuten hengittämisen) osalta

Arvio koskee lähestymistapaa, ei sarjakuvaamme — itse sarjakuvaa ei ole vielä tieteellisesti testattu.

Mitä tutkimus sanoo

  1. Tunnevalmennuksen — tunteen huomaaminen, nimeäminen, hyväksyminen ja ratkaisun etsiminen — kuvasi John Gottmanin työryhmä.

    perustutkimus · lapsiperheet · miten vanhemmat reagoivat tunteisiin · Gottman et al. 1996

  2. Tuning in to Kids -vanhemmuusohjelman jälkeen vanhemmat valmensivat lastensa tunteita enemmän ja sivuuttivat niitä vähemmän.

    interventiotutkimus · 216 vanhempaa, joilla 4–5-vuotias lapsi · vanhempien käyttäytyminen mitattu · Havighurst et al. 2010

  3. Saman ohjelman jatkotutkimuksessa lapsilla oli opettajien arvioimana vähemmän käytösongelmia sen jälkeen, kun vanhemmat olivat käyneet kurssin.

    interventiotutkimus · 54 perhettä, joiden pienellä lapsella on käytösongelmia · opettajien arviot · Havighurst et al. 2013

  4. Pysähtyminen ja hillitseminen (toiminnanohjaus) paranevat lapsilla harjoittelulla, joka vähitellen vaikeutuu.

    interventioiden katsaus (Science) · lapset · Diamond & Lee 2011

  5. Suosittua ajatusta, että ”tahdonvoima loppuu”, ei vahvistettu laajassa toistotutkimuksessa (d = 0,04) — siksi emme käytä sitä tarinoissamme.

    toistotutkimus 23 laboratoriossa · 2 141 osallistujaa · Hagger et al. 2016

Mitä emme tässä aiheessa lupaa

Että sarjakuva lopettaa kiukunpuuskat. Näyttö koskee vanhemmuusohjelmia; itse sarjakuvaa ei ole vielä testattu.

Tärkeimmät lähteet

  1. Gottman, J. M., Katz, L. F., & Hooven, C. (1996). Parental meta-emotion philosophy and the emotional life of families. Journal of Family Psychology, 10(3), 243–268. doi.org/10.1037/0893-3200.10.3.243 metadata
  2. Havighurst, S. S., Wilson, K. R., Harley, A. E., Prior, M. R., & Kehoe, C. (2010). Tuning in to Kids: Improving emotion socialization practices in parents of preschool children. Journal of Child Psychology and Psychiatry, 51(12), 1342–1350. doi.org/10.1111/j.1469-7610.2010.02303.x abstract
  3. Havighurst, S. S., et al. (2013). "Tuning into Kids": Reducing young children's behavior problems using an emotion coaching parenting program. Child Psychiatry & Human Development, 44(2), 247–264. doi.org/10.1007/s10578-012-0322-1 abstract
  4. Eisenberg, N., Spinrad, T. L., & Eggum, N. D. (2010). Emotion-related self-regulation and its relation to children's maladjustment. Annual Review of Clinical Psychology, 6, 495–525. doi.org/10.1146/annurev.clinpsy.121208.131208 metadata
  5. Diamond, A., & Lee, K. (2011). Interventions shown to aid executive function development in children 4 to 12 years old. Science, 333(6045), 959–964. doi.org/10.1126/science.1204529 metadata
  6. Hagger, M. S., et al. (2016). A multilab preregistered replication of the ego-depletion effect. Perspectives on Psychological Science, 11(4), 546–573. doi.org/10.1177/1745691616652873 abstract
  7. Pons, F., Harris, P. L., & de Rosnay, M. (2004). Emotion comprehension between 3 and 11 years: Developmental periods and hierarchical organization. European Journal of Developmental Psychology, 1(2), 127–152. doi.org/10.1080/17405620344000022 metadata
  8. Harter, S., & Buddin, B. J. (1987). Children's understanding of the simultaneity of two emotions: A five-stage developmental acquisition sequence. Developmental Psychology, 23(3), 388–399. doi.org/10.1037/0012-1649.23.3.388 metadata
  9. Vansteenkiste, M., Simons, J., Lens, W., Soenens, B., & Matos, L. (2005). Examining the motivational impact of intrinsic versus extrinsic goal framing and autonomy-supportive versus internally controlling communication style. Child Development, 76(2), 483–501. doi.org/10.1111/j.1467-8624.2005.00858.x abstract
  10. Van Petegem, S., Soenens, B., Vansteenkiste, M., & Beyers, W. (2015). Rebels with a cause? Adolescent defiance from the perspective of reactance theory and self-determination theory. Child Development, 86(3), 903–918. doi.org/10.1111/cdev.12355 abstract
  • tiivistelmä tiivistelmä tai koko teksti luettu
  • metatiedot bibliografiset tiedot tarkistettu
  • instituutio virallinen instituution asiakirja

Kuka tämän laati ja milloin

Kirjoittanut Ink & Braven toimitus tutkimuspohjamme perusteella (lähteet tarkistettu 8.11.2026, päivitetty viimeksi 9.11.2026).

Miten tarkistamme lähteet Kaikki lähteet

Bonus, ei läksy

Jos huvittaa

  • Kun on rauhallista, voitte leikkiä ”lohikäärmeen henkäystä” yhdessä — kumpi osaa puhaltaa hitaammin?
  • Sankarikortin voi laittaa jääkaapin oveen. Jos lapsesi ei halua, se on ihan ok.

Kun sarjakuva ei riitä

  • Kiukunpuuskat ovat hyvin yleisiä tai pitkiä, tai lapsesi satuttaa niiden aikana itseään tai muita.
  • Suuttumukseen liittyy surua, pelkoa tai ongelmia koulussa.
  • Puhu silloin lastenlääkärin tai terveyskeskuslääkärin, koulupsykologin tai koulukuraattorin tai lastenpsykologin kanssa.

Tarvitsetko apua heti? Jos joku on vaarassa, soita paikalliseen hätänumeroon — EU:ssa 112, Isossa-Britanniassa 999, Yhdysvalloissa ja Kanadassa 911, Australiassa 000. Lasten ja vanhempien auttavat puhelimet maittain

Usein kysyttyä

Onko suuttumus lapsilla normaalia?

On. Suuttumus on tavallinen tunne. Sarjakuva ei näytä lapsellesi, ettei saisi suuttua — se näyttää, miten rauhoittua ja sanoa, mitä haluaa, satuttamatta ketään.

Mikä on lohikäärmeen henkäys?

Hidas uloshengitys, ikään kuin lapsesi puhaltaisi kakun kynttilät sammuksiin. Tarinassa sankari näkee lohikäärmeen tekevän niin ja kokeilee sitten itse.

Pitääkö minun ”opettaa” lasta, kun hän on vihainen?

Ei. Tarina näyttää vaiheet. Kiukunpuuskan aikana riittää, että pysyt rauhallisesti lähellä; tarinasta voi jutella myöhemmin, kun on rauhallista — jos haluat.

Luettavaa vanhemmille

Artikkeleita vanhemmilleMiten auttaa vihaista lasta: mikä toimii missäkin iässä?Lue artikkeli
Räätälöity tarina

Lapselle räätälöity kirja: Suuttumus ja rauhoittuminen

Räätälöity kirja tästä aiheesta — tarina hintaan 9,90 € (1 tarina · 16 sivua) tai kokonainen seikkailu hintaan 24,90 € (3 tarinaa · 48 sivua), kuvakirjana tai sarjakuvana. Ensin ilmainen sankaripiirros.

Maailmat, joiden lakeihin aihe on rakennettu

Liittyvät aiheet